"> "> ">

Tavis Dance Company -tanssijan tarina



Kuulun TDC-nykytanssiryhmään….jee!

Plarasin sattumalta loppuvuodesta 2016 Itä-Suomen tanssin aluekeskuksen sivustoa. Silmiini pisti houkuttelevan koukuttava kutsu tavallisten ihmisten nykytanssiporukkaan. Tunsin lähes pelkän lukemisen perusteella, että tämä on kuin minua varten tehty juttu. Olen jo pitkään halunnut löytää ryhmän, jossa on jotain tanssillista ja liikkeellistä ilmaisua, missä yhdistyy esteettisyys, musiikki ja liikkeen tuottaminen tunteiden pohjalta. Ikään kuin nyt olisin tullut vuosien mittaisen etsikkoaikani päähän. Tunnelmaani täydensi ajatus tanssimisesta historiallisella Sotkulla, sillä Sotilaskodin lavalle liittyy useita lapsuusajan esiintymismuistoja. TDC on nimenä ihan huikea – siinä on jotain tavista ja sitten peräti Dance Company. On huippua olla TAVIS ja samalla tunnustan rakastuneeni ensin juuri tuohon nimeen.

Menen mukaan uteliaana ja odottavin mielin. Luotsaajina on kolme tanssin ammattilaista, joiden lähtökohtana on tehdä sisällöstä juuri meidän näköinen ja meidän tarpeita vastaava. Ryhmässä sekoitun ilmaisultaan värikkääseen, eri-ikäisten ja persoonallisten tanssijoiden ryhmään. Viehätykseni tähän ryhmään piilee juuri siinä, ettei nyt tarvitse miettiä jotain oikeaa tai väärää liikekieltä, ei ole vaatimuksia tasosta tai suorittamisesta. Tunnistan TDC-tanssijoissa sitäkin enemmän luovuutta, luottamusta, heittäytymistä, sopivasti hulluutta ja huumoria. On halua ja tarvetta ilmaista itseään kehollisesti. Ajatus - tunteet - keho edellä mennään, vapaasti ohjeistusta tulkiten. Tanssinopettajista välittyy vilpitön kiinnostus työskennellä ja tanssia yhdessä meidän kanssa. Itselleni tämä on tärkeä tekijä ja kasvattaa sitoutumistani ryhmään.

”Tee sitä, mitä tunnet kehosi juuri nyt tarvitsevan”. Tutkin ja löydän oman kehoni liikkeen, kuulen äänet, hengityksen, rytmin. On kiehtovaa tanssia yksin – ja kuitenkin yhdessä ryhmänä, jonka jokainen jäsen yksilöityy oman liikkeen, rytmin ja tekemisen kautta. Tunnistan samalla muiden liikkeet, läsnäolon, energialatauksen ja kosketuksen. Olen aika pian sinut tämän tunteen kanssa. Lähteä mukaan toisen liikkeeseen, yhdessä syntyy jotain uutta, koskettavaa, kuin yhteistä vuoropuhelua. Jotain ilmenee, jotain vapautuu, jotain katoaa. Voin tehdä kaaria ja kiemuroita, olla leikkisä, kokeilla outoja, primitiivisiä ja vähän eriskummallisiakin kuvioita testaten, mihin kehoni mukautuu ja suostuu. Katsomme aika-ajoin toistemme kehon tulkintaa. Katsominen, kannustaminen, katsotuksi tuleminen - näihinkin tottuu vähitellen.

Ulos turvallisen Sotkun suojista. Talvella ja viime keväänä päästimme luovuutemme ulos Kasarminpuistoon, Teatterinaukiolle ja Valkeisen lammelle. Illan pimetessä, hiljaisessa lumisateessa liikehtivä joukko kehitti huikaisevan performanssin ilman puhetta ja ennakointia tai sopimuksia. Se oli niin vaikuttava, kokonaisvaltainen elämys ja palautuu vaivatta mieleen aina kun tunnen sitä tarvitsevani. Yksin ei olisi ollut niin kivaa! TDC:sta tuli minulle ryhmä, jossa on hyvä ja turvallinen olla. Tämä on harrastus, josta en osaa käyttää sisällötöntä sanaa treenit tai harkat. Tanssiessa rentoudun, hikoilen, nollaan, skannaan, virkistyn, lataudun, kannustan, välitän, koen huolenpitoa ja kiitollisuutta.  

Esiintyminen. Tanssii ja Soi - viikolla olimme mukana vuosittaisessa ITAK:n järjestämässä Paikallisliike – nykytanssifestivaalin ohjelmassa. TDC tuotti ainutkertaisen teoksen ottaen haltuun luonnon komponentit Snellmanin puistossa, edeten urbaaniin kaupunkimiljööhön inspiroituneena pitkin Kauppakatua. Apajassa toteutui Korkokenkä Installaatio ja TDC liukui tanssiasenteella korkkareineen liukuportaissa. Upea, virkistävä onnistumisen kokemus, joka toteutui muutaman spontaanisti sovitun raamin ja improvisoinnin keinoin.

Syksyn kuluessa ryhmässä on ollut enemmän tilaa keskustelulle. Yllätyin, miten nopeasti olemme edenneet tähän vaiheeseen. Päällimmäinen ajatus on luottamus ja turvallisuus. Kokemuksia jaetaan, tuntemuksia ja kuulumisia vaihdetaan. Huumori on vahvasti läsnä. On tultu tutuiksi. Menen rohkeasti mukaan juuri semmoisena kuin olen, juuri niillä fiiliksillä mitä on ja annan ajatukseni virrata liikkeeksi miettimättä sen enempää miltä se näyttää. Tunnen olevani keskittyneemmin ja kokonaisvaltaisemmin läsnä. Hukkaan hetkittäin ajantajun, olen jossain mielimaisemassani eikä pois ole mitään kiirettä.

Teemat ja tanssin teoriaa. Alkusyksystä kukin valitsi vapaasti jonkun teeman, jota on tanssinut ja kirjoittanut muistiin. Teemoja on työstetty sooloissa, duetoissa tai pienryhmässä. Olen kirjoittanut teemaani - elämäni ohjetta, joka välillä tanssii, muuntuu ja tiivistyy runoksi. Tanssin omaa teemaani näkyväksi itselle ja toisille liikkeen voimalla ja monen vuoden tauon jälkeen 

undefined

keho tanssii herkemmin ja ehyempänä. Viime aikoina olemme myös tanssin teoreettisten elementtien kautta tutustuneet ja kokeilleet uusia menetelmiä, raameja ja vaihtoehtoja. Samalla on ollut hienoa rikkoa omia perinteisiä liikkumisen rajoja. Tasapainoton horjahtelu, painopisteen menetyksen ja heittäytymisen tunne, oman kuplan sisäisen tilan komponentit, virtaava liike jne. Löydän näistä liikkumisen ulottuvuuksista useita suosikkejani, joiden ajatteleminen saa jo muistijäljen tavoin tanssin aikaisen tunteen esiin.

Ensi kevään ulostuloon TDC on syksyn kuluessa valmistautunut pikku hiljaa. Tutkimusryhmä suunnittelee unelmiensa tanssiteosta. Ideoita on jo nyt useamman teoksen verran, siis tiedossa on positiivinen valintatilanne. Luotan meihin. On huikeaa olla mukana luovassa prosessissa ja kirjoittaa uuden teoksen syntytarinaa muistiin kuin matkakertomusta. TDC on ollut vuoden aikana itselleni linkki tanssin maailmaan monella tavalla. Olen seurannut tanssiteosten avoimia harjoituksia, oppilasnäytöksiä, Paikallisliikkeen huikeita esityksiä ja Sotku-kortin ansiosta myös Itä-Suomen tanssin aluekeskuksen sekä Tanssiteatteri Minimin ohjelmistoa.

- Merja Halonen, Tavis Dance Company